Elikkäs nää mitä mä tänne kirjottelen niin nämä on toive asioita mitä mun kaverit haluaa lukea ja tietää musta! :) Kuulisin myös teiltä lukijat mieluusti että mitä voisin kirjoitella! Toki kirjoittelen omastakin arjesta mutta aina silloin kun siihen on aihetta.
Kerron tässä myös mun neuvolakäynneistä ja kuinka Ninan oli kasvanut ja kuinka sydänäänet löi! :)
Mun löytöretki äitiyteen on tapahtunut näin että kun olen ollut ensimmäisellä neuvolakäynnillä 21.12.-12 (rv 9+1) ja näin että mun sisällä on elämää, tuntuu kuin se olis ollut unta.
Mun sisällä on toinen ihminen joka kasvaa myös, oli ensiksi vähän outo ajatus mutta ihana sellainen.
Sitten tuli toinen ja kolmas ja neljäs jne neuvolakäynnit, odotin kaikkein eniten sitä kun kuulen pikkuisen "Möhkiksen" sydänäänet<3 ja kuulen samalla että pikkuinen on kunnossa.!
Mitään muuta en toivonut kun vain sitä että pikkuinen on hyvin kehittynyt ja on oikeassa asennossa mun vatsassa ja sen että sydänäänet kuuluu.
Vipoilla kerroilla kun käytiin neuvolassa oli vähän hankalaa löytää sydänäänet ensiksi ja pelästyin ihan kamalasti että onkohan nyt käyny jotain kun ei kuulu ollenkaan mutta onneksi ne sieltä sitten löytyi lopuksi.
Sydänäänet kuului muuten ihan niinkuin pitikin ja oli sopivan nopeitakin.
Pikkuinen kasvoi mun mahassa juuri niinkuin pitääkin vaikka mulla oli silloin vaikeita aikoja ja loppu ajalla mulla oli sellainen juttu että mulle ei maistunut mikään kunnon ruoka 1 viikkoon ja en saanut mitään alas ja jos sain niin se tuli samantien ylös paitsi mustikkakeitto oli ainoa mikä pysy sisällä mutta siihenkin meni maku ensimmäisen 3pv:n jälkeen kun sitä tuli vedettyä ihan hirveästi.
Silloin mietin että onkohan pikkuisella nyt kaikki kunnossa kun mä en syö mitään muutakuin mustikkakeittoa ja juon vettä? Olihan pikkuisella kaikki kunnos ei vaikuttanut mitenkään kasvamiseen.
Mun paino siinä vain putosi mikä oli tosi alhalla siinä vaihees (62.7kg) kun sitä ennen painoin neuvolassa (66kg)
.
Silloin kun pikkuinen rupesi liikkumaan ja potkimaan niin kaikki muut tunsivat potkut ja liikkeet ensiksi mä en tuntenu mitään mutta yksi kaunis Torstai päivä (17.5.-12) kattelin kämpällä omalla sohvalla silloisia MM-Jääkiekko kisoja Suomi-USA samaan aikaan kun Suomi teki ensimmäisen maalin niin pikkuinen potkaisi juuri silloin kun kiekko oli maalissa <3 Se oli jotain niin ihanan tuntuista ihan niinkuin pikkuinenkin olisi ollut hengessä mukana kun tuli jääkiekkoa :D
Tämän kerran jälkeen mun piti ruveta seurailemaan tarkemmin potkiiko 10 kertaa päivässä ja jos ei potkinut niin sitten piti mennä ylämäelle mutta onneksi ei tarvinnut kertaakaan mennä kun neiti oli niin ADHD mahassa mutta onneksi ei enään :D
Kuljin aika paljon silloin H&H baarissa (osa tietää mitä tämä tarkoittaa) mutta toki olin selvinpäin, sain kuulla joskus sitä "kato toi on raskaana ja se on baaris"
"Raskaana oleva ei saa juoda alkoholijuomia!"
Joo mä tiedän että raskaana ei saa juoda alkoholijuomia, mutta limsaa ei ole kielletty eikä vettä mun tietääkseni!
Lauloin kavereiden kanssa karaokea ja pidin hauskaa ilman alkoholia!
Kun ajattelin että sitten kun vauva syntyy niin en mä voi mennä ja tulla niinkuin haluan joten pidän hauskaa senkin edestä ja kannattihan se!
Kaikki ketkä oli erimieltä mun kans asiasta että sä et saa mennä baareihin kun olet raskaana ja sä et saa mennä mihinkään festareille kun olen raskaana niin sai olla mun puolesta omassa elementissään ja kattoa pahasti päälle selän takana jos halus.!
Olihan se outoa ajatella itekkin että oon raskaana ja baaris mutta silti edelleenkin mulla oli hauskaa aina kun olin kavereiden seurassa ja kaikki muut paskat asiat unohtui siksi aikaa kun olen ollut kavereiden kanssa!
Kesäkuussa kun menin kavereideni kanssa H&H baariin käymään päivällä kahvilla niin sinne tuli tosi tutun näköinen jätkä ja istu siihen mun viereen ja rupesi puhumaan mulle niitä näitä ja sitten se kysy että oonko mä Henna? vastasin että joo, oon kuis? Eksä tunnista mua? Mä oon Ville.
No siinä aikamme kun juteltiin ja puhuttiin niitä ja näitä niin tuli esiin että se on mun kaverin kaveri ja oon nähnyt sen jo aikasemmin. Mulla ei olis tullut mieleenkään että olisin voinu joskus jutella Villen kans noin kauan jostakin asiasta.. :D
Lähettiin siitä sitten kavereiden kans syömään ja vaihtaan vähän vaatteita kun oli jo ilta niin oli vähän vilponen ja sitten kun mentiin takasin, niin Ville oli aina vain siellä ja juteltiin ja tutustuttiin toisiimme paremmin mitä nyt kerkes laulamisen ja kavereiden vitsailun ohessa.. :D
Tuli valomerkki ja lähettiin kaikki kotia ja Ville tuli koiransa kans mun työ oli yötä ja aamulla kun herättiin niin se oli krapulassa mä en oo ikinä nähny jotain ihmistä niin heikos hapessa kun se oli sillon.. :D
Se lähti siitä mun työtä johonkin ja otti mun numeron ja lupas soittaa, menin silloin vanhempien työ kun ei huvittanu olla kämpällä ja halusin sitä "rauhallista omaa-aikaa" ja se päivä tuntu ihan ikuisuudelta kun Villestä ei kuulunu mitään ja kattoin kokoajan puhelinta että joko siihen on joku soittanu tai laittanu viestiä joko nyt? entä nyt? No sitten se KAUAN odotettu soitto tuli ja hypin riemusta kun Ville mulle soitti en oo varmaan ikinä ollu niin onnellinen kun silloin, äitikin ihmetteli kun hypin mun keskikokosen "ison" vattan kans ympäri pihaa ja hymyilin ja naureskelin.
No viikko meni sitten siinä viestitelles ja soitelles kunnes Ville tuli taas mun työ yöksi yksin ja sitten lähti se että voisinko mä hakea Devilin myös tänne että jos vain sopii? Joo sopiihan se niin tyyppi tuli Devilin ja vaatteittensa kanssa mun työ että eihän sua vain haittaa jos olen täällä vähän kauemmin? Eihän mua nyt sellainen haitannut ollenkaan kun olin ihan "sulaa vahaa" sen edessä :D
Siitä lähtien me ollaan oltu joka päivä tekemisis ja nyt me ollaan kihloissa ja elämä on aina vain aivan mahtavaa! Toki välillä on niitä "mee pois" päiviä niinkuin kaikilla.
No Ville otti pikkuisen omaksi lapsekseen hetken miettimisen ja pähkäilyn jälkeen toki ja muutti mun työ!
Mulla oli ennemmin ajatuksena että mun äiti olisi tullut mun kans synnytykseen mukaan kun siinä ei miestä ollut ennen Villeä mutta äiti kysy sitten Villeltä että olisitko sä halukas menemään Hennan mukaan synnytykseen? Ville katto mua ja äitiä ja taas mua ja sitten taas äitiä ja sano että voin mä mennä jos Hennalle sopii :D
LA oli mennyt jo ja neuvolas käytiin viimmeisen kerran mahan kanssa 4.10.-12 RV oli tolloin 40+3 ja olin niin kyllästynyt mun mahaan että meinas itellä jo toivo loppua että jääköhän se tuonne :D
Sitten lähettiin Villen kans Lauantai-Sunnuntai välisenä yönä (5-6.10.-12) synnärille kun tuli supistuksia 2 min välein no eihän siellä mitään ollu tapahtunut ja sitten tuli Tiistai 9.10.2012 ja mulla käynnistettiin synnytys kun oli mennyt jo niin paljon yliaikaa jo.
Ville lähti joskus 11 aikoihin käymään kämpällä kun asuttiin silloin siinä hetken matkan pääs Joupis
ja mun työnä tuli samaan aikaan käymään Kätilöt ja Lääkärit ja Hoitajat ja kaikki :D
niin mulle sanottiin että käy suihkus ja sitten käynnistetään. mä rupesin hirveästi soittelemaan Villelle että tuu jo tänne että mä en tuonne synnytyssaliin yksin mene että mä haluan sut sinne vaikka ne vasta puhkasee kalvot.
Ville tuli ja sitten mentiin synnytyssaliin ja tuntuu kun se kello ois madellu ihan hirveen hitaasti kokoajan,
sitten hoitaja laitto mulle tipan ja laitto mulle jotain sellaista lääkettä mikä tihentää supistuksia ja muistan kun olin hirveän kipeä ja olo ei ollut mikään maailman ihanin, kokeilin ilokaasua mutta siitä tuli kymmenen kertaa huonompi olo kuin mitä oli ennestään eli en ottanut mitään ennenkun oli supistukset niin tiheät ja kovat että mulle laitettiin Epiduraali ja sitten kun se oli laitettu niin Ville lähti syömään kun hoitaja ajatteli että tässä nyt mitään tapahdu ainakaan seuraavan tunnin aikana eli mulle laitettiin Epiduraali joskus kello 13.30 kun sitten hoitajat sano että nyt olis sen 8cm auki ja sais synnyttää mulle tuli hirveä paniikki että missä Ville on kun haluan että se on paikalla.
Mä en muistanut Villen numeroa ulkoa ja kätilön piti soittaa äitille että äiti antaa Villen numeron sairaalalle että voi soittaa että tulee tänne nyt että synnytys alkaa ei kestänyt kuin pari minuuttia kun kätilö oli soittanut Villelle ja tullut takaisin saliin niin ehkä 2-3 minuuttia sen jälkeen niin Ville tuli sinne ja synnytys oli valmis alkamaan.
Meille syntyi 9.10.12 kello 14.10 painollaan 3324g pituudellaan 48,5cm ja pisteillään 9-9-10 pieni prinsessa!
Sen synnytyksen jälkeen ja sitten kun sain tytön rinnalleni en muista mitään muuta kuin sen että tyttö oli yli puhdas että sitä ei tarvinnut pestä!
Sen jälkeen neidin ensimmäinen hymy ja itku sulatti mun sydämmen ihan täysin <3
Olin niin onnellinen kun mulla on ihana perhe ja ihanaakin ihanempi tyttö!
Tämä tyttö teki musta Äidin ja Villestä Isän!
Oltiin sairaalassa sen kolme päivää ja kun me päästiin kotia niin Devil oli vähän ihmeissään ensiksi että mikä toi on ja se että miks se liikkuu ja päästelee tollasia ihmeellisiä ääniä! :D
Oli ihana seurata meidän perheen elämää siinä samalla kun sitä eli!
On ollut ihan mieletöntä seurata kuinka Nina on kasvanut ja oppinut kaikkea uutta ihan omasta sängyn nukkumisesta jokelteluun asti <3
Nyt kun alkoi oikein miettimään mitä kaikkea mahtavaa olen saanut kokea Ninan kautta niin vaikka ja mitä esim. Äitiyden salat, ymmärrän paremmin toista äitiä myös sen kuinka noin pieni ja viaton ihminen voi olla päivän piriste joka päivä kun hymyilee tai katsoo vain mua ! :')
Yhtäkään päivää en vaihtaisi pois mun elämästä oon mä virheitäkin tehnyt mutta nyt olen oppinut virheistäni ja en niitä enään tee vaan jatkan tätä mun ihanaa unelma elämää mun perheen kanssa! :)
<3:llä Henna
Ps. Odotan myös lisää aiheita edelleenkin! :)
